maanantai 16. marraskuuta 2009

Yövartio

Sarah Watersin Yövartio on eräs hienoimmista historiallisista rakkaustarinoista, mitä olen koskaan lukenut. Se on helppolukuisempi kuin Nádas'n Muistelmien kirja, mutta se ei jää jylhyydessään unkarilaisesta eepoksesta vähääkään jälkeen.

Yövartio on ajallisesti lopusta alkuun palautuva kertomus neljästä englantilaisnuoresta, jotka rakastuvat toisiin ja toisiinsa pommien ja äkkiväärien tunteiden survomassa Lontoossa. Aluksi kertomuksen monisyisyys tuntui vaikealta, en osannut yhdistää nimiä henkilöihin ja heidän historioihinsa. Kun lopulta opin erottamaan Helenin Kaysta ja Julian Vivienistä, en malttanut jättää kirjaa käsistäni! Saatettuani kirjan sivumääräiseen loppuun eli vuoteen 1941, minun oli pakko palata alkuun eli vuoteen 1947, sillä vasta silloin Watersin huimaksi paisunut proosamonumentti todella avautui minulle.

Yövartion rakkaustarinat ovat kaikki kiellettyjä ja salattuja kokemuksia. Helenillä on rakkaussuhde Juliaan, jolla on aiemmin ollut suhde Kayhin, johon Helenillä oli suhde ennen Juliaa. Kay puolestaan liittyy Viviin, joka on perheellisen Reggien rakastajatar. Vivillä on sodan jälkeen seuranhakuyritys Helenin kanssa. Vivin veli, Duncan, on ollut sodan aikaan vankilassa, missä hänellä on ollut sellikumppanina Fraser. Fraser syyttää Duncania homoseksuaalisuudesta. Siis: rakastuneet ovat salarakkaita tai homoseksuaaleja, joille ei kummallekaan löydy paikkaa konservatiivisessa Britanniassa. Waters kuvaa tarkasti, ei kuitenkaan tarinan rytmiä rikkoen niin kuin Peter Hoeg, ja kiihkeällä rytmillä poltettujen päivien ja tupakoiden määrää. Mielenkiintoista on, miten kotirintama saa Watersin käsissä aivan eri kuvan kuin mitä sotaromaaneissa yleensä. Sitä ei nimittäin ole!

Waters ei alleviivaa naisten homoseksuaalisuutta, minkä vuoksi seksuaalisen suuntautumisen vapaudesta ei muodostu Yövartioon päälleliimattua, rasittavaa moraalista opetusta. Se pysyy kertomuksen kokonaisrakennetta kehittävänä teemana, mistä johtuen Yövartio on niin raikas ja koskettava teos. Sitä ei ole tarkoitettu vain naisille tai seksuaalivähemmistöille: se on itsessään täydellinen rakkaustarina, inhimillinen ja koskettava.

Ei kommentteja: