lauantai 18. syyskuuta 2010

Lemmikkieläin

Erehdyin käymään torstaina Kuopiossa antikvariaatissa ja sieltähän tarttui mukaani Huovisen teos Lemmikkieläin vuodelta 1966. Kirja oli takuuvarmaa laatutyötä. Tässä teoksessa Huovinen on jättänyt humoristin vähän taaemmalle ja mennyt enemmän yhteiskunnallisen kirjailijan asenteella,

Kirjan ideana on että Jacob niminen mies vuokraa itsensä rikkaalle Johnsonille lemmikkeläimeksi vuoden ajaksi. Jacobille rakennetaan terraario Johnsonin olohuoneen nurkkaan. Hänen työnään on käytännössä vain olla. Ainoa ehto on, ettei Jacob saa poistua terraariostaan.

Kirjassa näiden kahden miehen välinen sopimus saa paljon huomiota ja se heijastuu vahvasti myös yhteiskuntaan. Suurimmat paukut Huovinen on kuitenkin kohdistanut Johnsonin ja Jacobin suhteen kehittymiseen, tai kehittymättömyyteen.

Tämä asetelma, jossa ihminen eristetään toisen lemmikiksi oman mielenterveytensä menettämisen uhalla tuntuu näin syksyllä erityisen ajankohtaiselta.Yhteys yhteiskunnalliseen kuohuntaam, jota sitäkin kuvataan jää jotenkin ohueksi, mutta selittynee Huovisen pasifismilla ja tuon ajan ilmapiirillä.

2 kommenttia:

myy kirjoitti...

Aihe kyllä kuulostaa kovin kiehtovalta. En ole tuosta kirjasta ennen kuullut, mutta Huovisen tuotanto on niin laaja, ettei mikään ihmekään.

Antikvariaatit rulez.

Anonyymi kirjoitti...

just tänäaamuna satuin kuunteleen radiota. yleksin mafiakanavalla vitsailivat ruotsin kuningasperheestä: "...jos katsoo matsin kotona sohvalla löhöten, se ei ole työtä, mutta jos menee katsomaan matsin livenä tapahtumapaikalla, se on työtä (edustamistehtävä)..."

tiedä sitten oliko Huovisella tarinassaan mitään viittausta kuninkaallisiin, jotka tuolla svedujen maalla ovat kuin häkkieläimet ainakin: tärkein tehtävä on vain olla ja näyttäytyä.

jmi the donkey