keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Miehiä mökeissä

Taas käsittelen kaksi kirjaa kerralla, sillä tuo Steinbeckin >>Ystävyyden talo>> jäi tänne raportoimatta, kun Håkan Nesserin >>Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä>> koukutti melko intensiivisesti.

Molemmissa kirjoissa sattui olemaan joitakin näennäisen yhtäläisiä seikkoja, joihin voin tässä blogi-merkinnässä takertua. Otsikon mukaisesti kirjat kertovat miehistä, - oikeastaan pojista - ystävyksistä joiden radat kohtaavat talossa. Molemmissa kirjoissa nuo talot ovat kuitenkin kulisseja, eivätkä nouse kirjan henkilöhahmoiksi, kuten etenkin joissain kauhugenreen kuuluvissa tarinoissa tuppaa käymään. Kolmas yhdistävä tekijä noiden kirjojen välillä on se, että ne rytmittyvät suurimman tuntemattoman; kuoleman varaan.

Erottavia tekijöitä kuitenkin on paljon. Siinä missä Nesserin kirja käsittelee isoja asioita pääosin 14-vuotiaan päähenkilökertojan hieman lapsellisesta näkökulmasta ikään kuin kevyesti ja ohimennen. Käsittelee Steinbeck hilpeän hulttiojoukkonsa näkökulmasta kaikkea hyvinkin kevyesti, jopa karnevalistisesti. >>Ystävyyden talon>> suurin voima on sen läpitunkevassa optimistisuudessa ja noiden Kardemumman rosvojoukon kaltaisten hulttioiden sydämellisyydessä. Nesserin kerronta on puolestaan vahvasti värittynyt kertojan iän puolesta, kirjan nautittavuus tulee juuri siitä, miten 14-vuotias käsittelee asioita, joihin hänellä ei ole kosketuspintaa: juutalaisten kansanmurha, parisuhdeväkivalta, seksuaalisuus, syöpä, kuolema.

Molemmat kirjat ovat loistavasti kirjoitettuja ja suosittelen niitä kenelle tahansa. Steinbeckiä ei turhaan pidetä yhtenä Pohjois-amerikan yhdysvaltojen suurista kirjailijoista. Håkan Nesseristä kuulisin jatkossa mielelläni lisää näin kaunokirjallisissa (=ei dekkari) merkeissä.

Yhteenvetona pohjoismaisesta loppukesästäni pinnalle jäi yllättyneisyys siitä, kuinka hyvää kirjallisuutta rakkaista naapureistamme meille luettaviksi käännetään. Valitettavasti nuo kirjat vain näyttävät saavan aivan liian vähän huomiota silloinkin, kun ne ovat tulleet suurten kustannustalojen julkaisemiksi.

Ei kommentteja: