perjantai 28. elokuuta 2009

Eurooppalaisen ihmisen aikakirja

Minun piti lukea tämä jo heinäkuun aikana, vaan vasta nyt sain kirjan loppuun ja tehtävät tehtyä. Nämä historian kirjat kuuluvat minun ja Giljainin luku-urakkaan, joka jatkuu kevääseen. Päätimme, että kirjoitamme näistä tänne Nuharupeen, emmekä omiin blogeihimme. Toivottavasti tämä ei häiritse teitä muita Nuharuven käyttäjiä.
Otin kuvat kysymyksistä, kun en jaksanut niitä kirjoittaa. Antiikki:
1. ) Heitä yhdisti sama kieli, sama kulttuuri ja sama uskonto. Kaupunkivaltiot järjestivät yhdessä uskonnollisia juhlia. Monijumalainen uskonto liittyi tiiviisti jokaisen kreikkalaisen elämään ja se ylitti myös poliittiset ristiriidat.

Myös poliittinen päätöksenteko oli antiikin Kreikassa samanlaista kaupunkivaltiosta riippumatta. Valtiomuotona oli demokratia. Kaikki vapaat kansalaiset saivat osallistua päätöksentekoon.

2.) Nykyaikaiset urheilujuhlat ovat alunperin lähtöisin antiikin Kreikasta. Jotkut nykyisin suositut urheilulajit, kuten keihäänheitto ja kiekonheitto, ovat samoja, joiden parissa kisailtiin jo antiikissa.

Homeroksen runoelmat Ilias ja Odysseia ovat eurooppalaisen kirjallisuuden vanhimmat säilyneet teokset.

Näytelmäkirjallisuus ja näytelmien esittäminen keksittiin antiikin Ateenassa. 400-luvulla Ateenassa kirjoitettiin satoja draamoja, koska samoja näytelmiä ei koskaan esitetty kahta kertaa.
Osa antiikin tunnetuista näytelmistä on tuttuja nykyihmisellekin, kuten tarina Kuningas Oidipuksesta.

3.) Hellenistisen kauden katsotaan kestäneen Aleksanteri Suuren kuolemasta vuoteen 31 eKr. Tuona aikana kreikkalainen kulttuuri laajeni Pohjois-Afrikkaan sekä Lähi- ja Keski-Itään. Näiltä seuduilta omaksuttiin uusia aatteita, jotke levisivät antiikin filosofikouluihin. Filosofikouluja alettiin perustaa lisää ja nuorison opetukseen liitettiin sotataitojen lisäksi matematiikkaa, kirjallisuutta ja musiikkia. Filosofikoulujen lisäksi perustettiin erikoiskouluja esimerkiksi lääkäriksi opiskelua varten. Tieteiden harjoittaminen lisääntyi, kun matematiikka, tähtitiede, maantiede ja kielentutkimus itsenäistyivät filosofiasta.

4.) Kreikkalainen ihmisihanne toteutui Iliaan ja Odysseian päähenkilöiden elämässä ja toiminnassa. Jotta ihmistä voidaan sanoa hyväksi, hänen tuli olla rohkea, neuvokas, ylpeä, kostonhaluinen ja vieraanvarainen. Kreikkalainen ihmisihanne oli peloton sankari.

Roomalaisten ihmisihanne korosti hurskautta, uskollisuutta, arvokkuutta ja miehuullisuutta. Perinnäiset tavat ja esi-isien kunnioitus olivat arvossaan.

5.) En ymmärrä kysymystä. Tekstissähän jo kerrotaan, millaisia ihmisiä nuo antiikin mytologian hahmot ovat nykyaikana.

Keskiaika:
1.) Koska Rooman valtakunta rapistui tuolloin lopullisesti ja Rooman mukana myös antiikin aika päättyi. Rooman tuhoutumisen yhtenä syypäänä olivat hunnit, jotka tulivat Aasiasta ryöstäen ja tuhoten antiikin pääkaupunkia. Hunnien johdosta myös muut kansat, kuten germaanit ja slaavit lähtivät liikkeelle muuttaen eri alueiden poliittisia ja väestöllisiä oloja.

2.) Bysantti syntyi, kun germaanit syrjäyttivät vuonna 476 jKr. Länsi-Rooman viimeisen keisarin, ja Bysantti eli Itä-Rooma katsoi olevansa ainoa oikea Rooman valtakunnan perinteen jatkaja.

Bysantissa suurin osa esimerkiksi Platonin teoksista pysyi tallessa ja turvassa kansainvaellusten aiheuttamilta ryöstöiltä ja hävityksiltä. Bysantissa jatkui kouluissa antiikin oppiainejako ja Konstantinopolin v. 425 perustetussa yliopistossa jatkui antiikin koulutustraditio.

3.) Elämän tarkoitus tuntui olevan kuolema, koska ihmishenki oli keskiajalla hiuskarvan varassa laajallelevinneiden ja suurta tuhoa mukanaan kylväneiden tautiepidemioiden, kuten mustan surman, vuoksi, joka levisi Euroopassa 1300-luvulla.

Georges Chastellainin teksti viittaa ihmisten epäarvoiseen asemaan. Jotkut olivat rikkaita, vaikka eivät tehneet mitään rikkautensa eteen. He vain olivat sattuneet syntymään oikeaan säätyyn. Köyhä ihminen ei voinut valita kohtaloaan.

4.) Muslimit olivat kiinnostuneita antiikin kirjallisuudesta ja kulttuurista. He kopioivat käsin Platonin ja Aristoteleen teoksia ja siten antiikin sivistysperintö ei päässyt katoamaan, vaan muslimit välittivät sen takaisin länteen.

Antiikin tieteet kehittyivät muslimien keskuudessa, koska he kehittivät kaukoputkia, laativat tähtitieteellisiä taulukoita, joita käytettiin merenkulussa.

Keskiajan yliopistot perustuivat antiikin koulumalliin. Kaikkien opiskelijoiden oli suoritettava filosofian maisterintutkinto. Yliopistoissa selitettiin antiikin perustekstejä, joita ei olisi ollut olemassa niin suuressa määrin ilman muslimeja.

5.) Romaaninen rakennustyyli oli raskasrakenteinen ja pyörökaarinen. Goottilainen oli suippokärkistä ja -kaarista.

Uusi aika:
1. a) Taiteessa otettiin mallia antiikista. Samoin tieteessä. Syntyi 1400-luvulla Medicien hallitsemassa Firenzessä.

b.) Opetuksessa otettiin mallia antiikista, kuten kirjallisuudessakin. Nostettiin antiikin aikaiset tekstit esille. Pyritiin ihmiskeskeiseen ajattelutapaan.

c.) Kirkon uudistus. Oli palattava Raamatun opetuksiin ja poistettava paavin valta ja anekauppa ja muut vääristymät, mitä katolinen kirkko oli kehittänyt.

d.) Taidesuuntaus, joka oli katolisen kirkon vastaisku uskonpuhdistukselle. Taide oli suurta ja rönsyilevää.

2.) Ateenan koulu: Filosofeja ja oppilaita antiikin ajan koulussa. Pietarinkirkon julkisivu: Antiikin temppeleiden mukainen julkisivu. Joonialaiset pylväät. David-patsas: Klassisten ihanteiden mukaan veistetty. Klassisella kaudella pyrittiin ihmishahmojen sulavaan ja luonnonmukaiseen esittämiseen. Leonard Bruni: Ihmiskunta on hänen mukaansa saanut viisautensa antiikin Kreikasta, eikä antiikkia ja kreikan kieltä voi tarpeeksi ylistää, koska ne ovat luoneet kulttuurin ja sivistyksen pohjan.

3.) Kirjallisuutta ei tarvinnut kopioida enää käsin ja tieto pääsi leviämään nopeammin.

Uusin aika:
1.) Locken mielestä ihmisen on paras elää luonnontilassa, jossa ihmisellä on oikeus yksityisomaisuuteen, koska hän on hankkinut sen työllään yhteisestä luonnosta. Luonnontilassa on kuitenkin turvatonta, siksi ihmiset perustavat yhteiskunnan, joka suojelee heitä. Kansalaiset saavat nousta kapinaan, jos hallitus ei kuuntele heitä.

Monteaquieun mielestä kansalaisen on parasta elää valtiossa, jonka hallitsijavalta on jaettu kolmelle eri elimelle: lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan. Näin kansalainen saisi mahdollisimman lahjomatonta ja tasa-arvoista kohtelua.

Kuten Locke, myös Rousseaun mielestä kansalaisten tulisi yhdessä sopia, miten yhteiskunta järjestetään. Kansalaisten on luovutettava kaikki oikeutensa valtion toteuttamalle yleistahdolle.

2. a.) Pyrkii säilyttämään vallitsevat olot ja palauttamaan hyväksihavaitun yhteiskuntajärjestelmän.

b.) Korostaa vapautta, sananvapautta, uskonnonvapautta ja ajatuksenvapautta. Myös oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus kuuluvat liberalismin aatteisiin.

c.) Kansallisuusaate, joka korostaa oman kansan perinteitä, historiaa ja arvoja.

d.) Yhteiskuntajärjestelmä, joka pyrkii tuotantovälineiden yhteisomistukseen.

3.) Hugon tekstissä näkyy Locken luonnonmukaisuuteen ja yhteiskunnan huolenpitoon uskova valistusaate ja myös liberalismista kumpuava usko parempaan tulevaisuuteen sen perusteella, että jos kaikki ihmiset haluaisivat tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan, se toteutuisi.

4.) Darwin horjutti kristillistä maailmankuvaa keksimällä evoluutioteorian, jonka mukaan kaikki maapallon kasvit ja eläimet ovat kehittyneet nykyisenkaltaisiksi vuosituhansien kuluessa. Toisin kuin Raamatussa, jossa kerrottiin Jumalan luoneen maailman seitsemän päivän aikana.

Marxin mielestä ihminen ei tarvitse uskontoa. Se on vain heikoille.

5.) Ihmiset alkoivat vaatia oikeuksiaan. Sääty-yhteiskunta alkoi vähitellen murentua, kun kehitettiin kansanedustuslaitoksia, jotka mahdollisitivat sen, että kaikilla täysi-ikäisillä ihmisillä oli mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.

Nykyaika:
1. a.) Nykyajan kulttuurisuuntaus, joka hakee vaikutteensa kirjallisuudesta, musiikista, elokuvista ja tietokonepeleistä.

b.) Ihminen on sitä, mitä hän elämästään tekee omilla valinnoillaan.

c.) Ihmiset on saatava tasa-arvoiseen asemaan. Yhteiskunnassa tähän pyritään korkean verotuksen keinoin.

d.) Naisten oikeuksien ajaminen ja naisten aseman parantaminen sellaiseksi, että miehet ja naiset ovat samanarvoisessa asemassa.

2.) Stalinin Neuvostoliitossa valvottiin kaikkea toimintaa siten, että vain kommunisminmyönteiset ihmiset saivat äänensä kuuluviin. Mutta vaikka ihminen oli kuinka kommunisti, hän joutui silti elämään alituisessa pelossa, sillä satunnaisen ilmiannon perusteella kuka tahansa neuvoskansalainen saattoi joutua Stalinin vainon kohteeksi. Kommunistisella diktatuurilla oli Neuvostoliitossa suuri kannatus, mutta se perustui lähinnä ahdistukseen, pelkoon ja katkeruuteen. Ihmisellä ei ollut oikeutta yksityisyyteen. Valtio sai puuttua kansalaisen yksityisasioihin, eikä ihminen saanut pistää vastaan, koska se olisi ollut kommunisminvastaista toimintaa.

Kulttuurissa kaikki oli kommunisminmyönteistä, koska toisinajattelijoita ei hyväksytty. Kuvataiteilijoita käskettiin kuvaamaan innostavia, nimenomaan yhteiskunnan valoisia puolia. Kirjailijoiden tuli ylistää puoluetta.

3. a.) Ahkera työläinen, joka totteli kuuliaisesti valtionjohtoa.

b.) Kuului arjalaiseen rotuun, omasi äärimmäisyyksiin asti menevän fasistisen ajatusmaailman, jonka mukaan kaikki muut kansat, paitsi saksalaiset olivat heikompia ja huonompia. Tahto, toiminta ja kurinalaisuus menivät ihmisellä järjen edelle. Ei saanut olla kirjaviisas, koska kirjallisuutta ei fasistisessa Saksassa hyväksytty.

c.) Opintojen jälkeen mahdollisimman nopeasti työelämään, perheen perustaminen alle kolmekymmentävuotiaana. Ahkera työläinen, joka kunnioittaa lakia ja jää eläkkeelle 65-vuotiaana.

d.) Perhekeskeinen, joka kantaa vastuun omista sairaista ja vanhoista sukulaisista. Naisen tehtävä on huolehtia perheestä, eikä kouluttautuminen ole suotavaa.

4.) Ihminen on lähes kaikkivoipainen. Mikään ei ole mahdotonta teollistuneessa maailmassa. Ihmisen pitää vain pysyä luomansa kehityksen kyydissä. Ahkeruudella ja kovalla työllä pystyy mihin vain.

5.) Ihminen on oravanpyörässä, ilman työtä ei saa rahaa, ilman rahaa ei voi elää. Ihminen on vastuussa itsestään, mutta yhteiskunta on järjestänyt turvaverkon, jotta kansalainen ei putoa aivan tyhjän päälle, jos jää työttömäksi tai työkyvyttömäksi. Elämä työttömänä ei kuitenkaan ole helppoa. Yhteiskunta takaa kyllä jonkinlaisen toimeentulon, mutta ihminen saattaa tuntea itsensä hyödyttömäksi ja yksinäiseksi, mikä taas ajaa hänet uusiin ongelmiiin ja oma sosiaalinen piiri pienenee ja saattaa jopa kadota kokonaan.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ohhhohh ja kiitos jo etukäteen. En vielä kertaistumalta jaksa lukea kaikkea, mutta noissa vastauksissahan on tiivistettynä kaikki oleellinen. Mustikoita runsaastisyöneenä muistan toki muistuttaa siitä, että kirjoitan kyllä merimuumianalyysit, jakkahan muistan minne kirjan olen kätkenyt. Justaa tällä hetkellä en muista, ehinkö kesemmällä lukea kirjan kokonaan. Jos niin, niin kertauksena skimmaan sen viel läpi..

khyl!

aIWOjimi

Myy kirjoitti...

Onneksi on sen verran iso kirja, ettei se ihan pieneen koloon ole voinut tippua ja näin ollen saatan olettaa sen vielä löytyvän. Arviota odotellessa.

Kriittisesti kannattaa suhtautua tuohon historiajuttuuni. Olin aika väsynyt vastauksia vääntäessäni.

kives kirjoitti...

asiaa!