sunnuntai 16. elokuuta 2009

Ihmisen ja ympäristön AIKAKIRJA, osa II

Osa IV: 500 - 1400

Kristikunta ja kansainvaellukset, jotka syntyivät ryöstelevien paimentolaisheimojen hyökkäyksiä pakoilevista ihmisistä ja toisaalta purkautumisen kanavia etsivän paikallisen väestömäärän aiheuttamasta tilan ahtaudesta. Mongolit levittivät vuosien 1200-1300 tienoilla tavaraa ja tauteja liikkuessaan pitkin Euraasian aroja. Marco Poloon 1200-luvulla yhdistettävä jonkinlaisen silkkitien uudelleenlöytyminen on vain eräs osa kansojen verkottoitumisesta, johon kuuluivat myös aasialaisten ja arabialaisten kansojen rantaviivaa myötäilevä merikauppa. Vuodesta 1095 käytyjen lukuisten ristiretkien eräänä puolena oli lähettää aatelisia sotaan rikkauksia hakemaan.

Väkiluku alkoi kasvaa vuoden 600 jälkeen. Maanviljelysteknologiassa syntyneet keksinnöt edesauttoivat väenmäärän kasvua. Osattiin käyttää eläimiä maataloustöissä sekä hyödynnettiin vuoroviljelyä ja rautaisia työkaluja. Toki on otettava käsiteltäväksi feodaalilaitos ja vasallivuoroisten sukusuhteet sekä hajaantuneet valtapyrkimykset. Feodaalilaitos syntyi tarpeesta järjestää sotaväki. Linnanherra antoi vasallille maata sotapalveluksen ehtoa vastaan. Magna Charta-sopimus, joka tehtiin vuonna 1215 Englannissa takasi vasalleille oikeuksia kuninkaan mielivaltaisuutta kohtaan. Magna Charta esitetään nykyisenkaltaisen perustuslakien prototyyppinä, joka luo velvoitteita (ja oikeuksia) yhteiskunnan jäsenten legitimiteetille ja vallankäytölle. Vasallin oli varustettava sotilaita linnanherran käyttöön ja maksettava veroa, daa-ah. Tärkeää oli myös säätyjako, fatalismi ja uskonnolliset instituutiot sekä uskonnon merkitys arkielämässä. Säätyjä olivat aatelisto, papisto ja näiden hallitsema 'kansa' eli talonpojat. Porvariston rooli ja olemus oli hajanainen keskiaikaisessa yhteiskunnassa. Talonpojat eivät omistaneet maata itse vaan he tekivät töitä kartanon mailla saadakseen siltä 'suojaa', kun oman elantonsa hän sai kylän yhteislaitumilta. On olennaista huomioida yksityisen ja (kylän) yleisen välillä jo tämänkaltainen jaottelu.

Kaupassa oli Hansa Itämerellä ja pohjoisitalialaiset kauppiaat (Venetsia, Firensze, Milano, Genova). Venetsialaiset kauppiaat hyötyivät ristiretkistä näiden varrelle tekemiensä kauppapaikkojen vuoksi. Merkantilismi, kiltatoiminta ja rajoitettu elinkeinonvapaus kuvastivat hyvin keskiajan mentaliteettia paradoksaalisesta kurista. Kaupungeista sen verran, että muodostui vahvoja kaupunkivaltioita, jotka olivat 'ostaneet' oman vapautensa. Yleensä kaupunki kuului feodaaliherran alaisuuteen ja kaupunki puolestaan hallitsi maaseutua (sama valtasuhde oli antiikin Kreikan poliksen ja maaseudun välillä).

1300-luvulla alkoi ilmastollisesti viileämpi kausi, joka aikaansai laajahkoa nälänhätää ja suurempaa heikkoutta kulkutaudeille, minkä järkyttävimpiä osoituksia on Mustan surman riehuminen 1346 eteenpäin. Ihmisiä kuoli ihan tosissaan, joku puolet eurooppalaisista kuoli, tai jotain. Talonpojat alkoivat 1300-luvulla kapinoida enemmänkin vaativia kartanoherroja vastaan veroista, mutta koherenttia vastavoimaa ei hajanaisista serfeistä muodostunut. Ennen Mustaa surmaa talous ja vaihdanta kasvoi, väestö samaten. Karu 1300-luku muutti väliaikaisesti kehityksen suunnan.

Osa V: 1400-1800

Iberian vapauttaminen johti portugalilaisten kasvaneeseen kiinnostukseen löytöretkeilyä kohtaan. Kehittyneiden navigointi -ja laivanrakennustaitojen vuoksi vonna 1492 Espanjan hovin nimissä Intiaa etsimään lähtenyt italialainen Kristoffer Kolumbus löysi Karibian, kova! Löytöretket olivat ensin silkkaa seikkailua mutta pian valtio -, kirkollis -ja porvarispolitiikka löysi siitä keinon, jolla luoda vaurautta ja käännyttää ihmisiä kristinuskoon. Tuohon aikaan feodaalilaitos oli korvautumassa absolutistisella monarkialla, jossa nykyisenkaltainen 'ehyt' valtiojärjestelmä alkoi muotoutua kuninkaan virkamiehistön käyttämän vallan ja systematisoinnin myötä.

Karjankasvatuksen ihmisteen levittämien tautien ja tämän kehittämän immuniteetin vuoksi konkistadorit ja muut idiootit veivät (Dustinin) näkymättömän vihollisen mukanaan Amerikan mantereelle, ja ennen kaikkea Etelä-Amerikkaan ja Pohjois-Amerikan atsteekkien keskuteen, koska atsteekit ja Andien maya -ja inkakulttuurit olivat keskittyneitä kaupunkikulttuureita, joissa taudit levisivät todella nopeasti. Siinä sitten kuoltiin isorokkoon. Toisaalta 1500-1700-lukujen kylmempi ilmasto ja Eurooppaan rahdattujen hopea -ja kultakasojen aikaansaama talouden inflaatio kärjistivät niin kaupunkilaisten kuin talonpoikien tilannetta. 1596 Suomessakin sitten kapinoitiin nuijasodan merkeissä. Myös uskonpuhdistus lisäsi liikkuvia osia Kristikunnan sisällä, mikä kulminoitui 30-vuotisessa sodassa, joka Westfallenin rauhaan päädyttyään loi periaatteen sekulaarin valtiohallinnon erottamiselle kirkollisesta vallasta, prinsiippi, jota Lutherin prostetantismikin osaltaan ajoi. 30-vuotisen sodan saavutuksiin kuului myös lavantaudin eli kenraali Tyfuksen tappamat miljoonat ihmiset.

Hollanti, Portugali ja Ranska olivat 'ne' siirtomaavallat tuohon aikaan. Porvaristoista oli nyt muodostunut virallinen yhteiskuntasääty, joka toteutti omia päämääriään mm. sanomalehtien ja kahviloiden vaikutuksesta kehittyneen julkisen mielipiteen avulla sekä perustamalla Itä-Intian kauppakompanian kaltaisia yhtiöitä, jotka liittyivät elimellisesti valtiopolitiikkaan. Hallitsijat ulkoistivat siirtomaakaupan näille tahoille, joilla olikin sitten omat armeijat ja hallintoelimet. Nice! Malthusin ja Smithin tieteellisyys osoitti, että oli tullut hullun positivistinen valistuksen aika, jolloin kaikkea mitattiin ja kaikesta tiedettiin kaikki. Tuli industrialisaatio, moderni ja sekularisoituminen.

Osa VI: 1800-1950

Kauheaa teollista duunia. Englannissa toteutettu yhteislaidunten poistaminen johti 1832 (vai -34?) työläisten lopulliseen alistamiseen saatanallisen myllyn osiksi (lue Polanyin 'Suuri murros'). Industrialisaatio ei alkuun ottanut tuulta kantaakseen vaikka höyrykone eri vetävä laite olikin. Kuitenkin 1850-luvun jälkeen myös Ranska ja Saksa sekä vuonna 1776 Englannin vallasta itsenäistynyt näennäisen historiaton Yhdysvallat alkoivat hyödyntää 'uusinta rautaa'. Uudella teknologialla tiputettiin tuotantokustannuksia, mitkä olivatkin tayloristisen ja fordistisen talousperiaatteen synteesin mukainen lopputulos. Eivät ne suuret hinnat vaan tuotantokustannusten minimoiminen.

Yhdysvalloista tuli toisinajattelijoiden maailma. 1800-luvulla sinne lähtivät ensin englantilaiset, seuraavassa aallossa vuorossa olivat keskieurooppalaiset ja vuosisadan lopulla vuorossa oli itäinen Eurooppa ja Pohjoismaat. Suomalaisia lähti Yhdysvaltojen ja Kanadan tienoille sellaiset 350 000 janisteria. Siellä sitten alistettiin intiaaneja ja ostettiin Manhattanin saari pikkurahalla. 1825 avattiin ensimmäinen rautatielinja Englannissa, mikä mullisti niin kulttuurillisen kuin taloudellisen verkostoitumisen vaikutuksen koko maailman tasolla.

1800- ja 1900-lukujen taitteessa sosialismin ja työläisten vallan pelossa luotiin sosiaalipolitiikkaa, sosiaaliturvaa ja raittiusohjelmia filantrooppisten ja heidän puolisojensa taholta. Oli syntymässä progaoitu vastakkaisuussuhde kapitalistien ja sosialistien välille. Asevarustelun ja muun kauheuden seurauksena syntynyt I maailmansota ei vielä ollut kyllin hyvä esimerkki tästä kauheasta tilanteesta. Tarvittiin vuodesta 1929 lähtenyt maailmanlaajuinen the Great Depression, joka edesauttoi totalitarististen ja populististen liikkeiden nousemista valtaan.

VII: 1950 eteenpäin

Elintaso nousee Japanissa ja Saksassa 1950-luvusta eteenpäin huimasti, muistetaan vuonna 1952 solmittu Hiili -ja teräsyhteisön sopimus, jota olivat allekirjoittamassa Belgia, Ranska, Saksa, Luxemburg, Italia ja... Hollanti? Siitä sitten tuli EU ja rauhaa kaikille. 1960-luvulla löydettiin mm. Prahan kevään vuoksi ja sitä ennen ympäristö -, nais -ja kehitysyhteistyöasiat. Suomestakin kohistiin joskus 1980-luvulla niin kuin se olisi uusi Japani. Elin ja taso nousivat. Kiinakin nousee, kommunistiset järjestelmät ovat monin paikoin sopeutuneet 'hyperglobalisoituvana' nähtyyn, vapaata pääomavirtaa tunnustavaan, maailmanlaajuiseen markkinatalousjärjestelmään.

Mitä ongelmia miellä siis on? Köyhyys, maailmanlaajuinen polarisaatio, ympäristö, sosiodemografinen vinoutuma. Teknologiaa ja rahaa on, mutta kuka niitä käyttää, kuka kykenee niitä käyttämään ja mitä varten?

Siinä se.

1 kommentti:

Myy kirjoitti...

Hei, kommentoin tätä paremmin, kun olen lukenut kyseisen kirjan. Argh, saattaa kestää, kun olen vielä Hovimäessä.. Oho! Sanoinko sen ääneen, hehhehehhe. No, niin saatte lytätä. Sitä en kehtaa teille (= sinulle ja Nakille) suositella, kun ette kuitenkaan ottaisi suositusta tosissanne.