sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Jumalan sana

Hotakaisen uusin jatkaa siitä mihin edellinen jäi. Jos ihmisen osassa kirjailija osti pienyrittäjän elämän ja keksi siihen haluamansa lisäykset, on jumalan sanassa vuorineuvoksen elämää tallennettu hänen pojalleen ja autonkuljettajalleen kuunneltavaksi c-kasetilta. Noh tuo ei nyt kovin merkittävä yhtymäkohta ole. Sen sijaan molemmat kirjat ovat puheenvuoro talouden ja yhteiskunnan muutoksesta Kekkosen ajoista tähän päivään.

Jumalan sanan tapahtumat sijoittuvat pääosin autoon yhden vuorokauden ajalle, mutta samalla Hotakainen kuvaa vaihtelevia ahneuden muotoja, joita kirjan päähenkilö, toimitusjohtaja pääsee todistamaan. Ahneutta harjoittavat autonkuljettaja, hänen tyttärensä, eräs satunnainen ohikulkija, ohittavien autojen kuljettajat, päähenkilön isä, TV-toimittaja ja ohjaaja sekä koko muu yhteiskunta.

Hyvä kirja, suosittelen. Hotakainen kypsyy kuin grillimakkara. Hyvää kylmänäkin, mutta näin paistamisen edetessä maku tuntuu pääsevän entisestään oikeuksiinsa.

Ei kommentteja: