tiistai 22. marraskuuta 2016

Aeneis - Aeneaan taru

Vergilius kirjoitti yli 2000 vuotta sitten roomalaisten kansalliseepoksen, Aeneiksen. Eepoksen sankari on Aeneas, jonka äiti on Venus-jumalatar ja isä Ankhises.

Venukselle ennustetaan, että Aeneas tulee tulevaisuudessa voittamaan suursodan Italiassa ja hänen poikansa Julus siirtää hallinnon Laviniumista Albaan. Samaan sukuun kuuluva Romulus perustaa myöhemmin Rooman kaupungin.

Muistan Iliasta lukiessani ihmetelleeni, että miksikäs tässä ei kuvattukaan sitä Troijan hevosta.. Mutta se onkin osa Aeneista:
Kreikkalaisten lyötyä troijalaiset, Aeneas lähtee pakomatkalle. Hän purjehtii Thraakiaan, Deelokseen ja sitten Kreetalle, jossa saa jumalilta ilmoituksen, että hänen on mentävä Italiaan, koska hänen sukunsa on lähtöisin sieltä.

Eri vaiheiden jälkeen (Didon tragedia, kilpailut Drepanonissa) Aeneas lähtee käymään Manalassa. Vierailu manan mailla oli suosikkiosioni eepoksessa. Tuonela oli kammottava paikka, joka oli - kuten pitääkin - kuin pahimmista painajaisista (mitä näkyjä):
Manalassa Aeneas näkee Rooman tulevaisuuden. Caesar Augustus "tuova on Hesperiaan ajan kultaisen, jota kerran Saturnus isännöi." Manalan jälkeen Aeneas saapuu Italiaan ja sodankäynti alkaa. Lopussa Aeneas voittaa ja Juno-jumala hyväksyy sen ehdoilla:
Luin, että Dante oli (kuten minäkin) innostunut Manala-osiosta niin paljon, että otti siitä vaikutteita Jumalaiseen näytelmään. Alun perin minun oli tarkoitus lukea se seuraavaksi. Aeneiksen jälkeen huomaan kuitenkin aivoni olevan niin niin ylikuormittuneet runomitasta, että kaipaan jotain helpompaa.

Ei kommentteja: