Marisha Rasi-Koskisen Rec oli hämmentävä lukukokemus.
Se kertoo Lucaksesta ja Colesta, joista tulee ystävyksiä 13-vuotiaina. Ystävyys katkeaa ensimmäisen kerran, kun Cole saa Lucaksen uskomaan, että hänellä on kellariin suljettu kaksoisveli Nik, joka on arvaamaton. Lucas ihastuu Nikkiin, mutta sitten Cole kertookin, että on itse teeskennellyt olevansa veljensä, jota ei oikeasti ole olemassa. Cole ja Lucas jatkavat myöhemmin ystävyyttään, mutta siihen tulee lisää välirikkoja. Cole on sekopää, joka manipuloi Lucasia.
Kirjan ensimmäinen osa käsittelee tätä vinksahtanutta ystävyyttä ja toisessa osassa kerrotaan muiden ihmisten tarinoita, jotka liittyvät Coleen ja kaupunkiin, jossa hänen veljensä katosi. Nämä tarinat ovat varsin kafkamaisia ja siis ahdistavia siinä, miten asiat voivat mennä pieleen ja pahan kierrettä ei pysty millään katkaisemaan.
Marisha Rasi-Koskinen kertoo mielestäni vangitsevia ja kekseliäitä tarinoita. En jaksa hirveästi tällaista kokeellista tapaa, jossa tarinan rakenne on itse juonta tärkeämpi. Minulle ei mennyt kirjan sanoma perille. Siis se, että valokuva voi valehdella. Eniten jäin miettimään niiden ihmisten kohtaloita, jotka katosivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti