tiistai 29. maaliskuuta 2011

Tähtihetki

Mikko Reitalan esikoisromaani Päähenkilö oli ihan jees. Ei hirveän hyvä, muttei mitään paskaproosaakaan.

Toinen romaani, Tähtihetki alkaa ihan lupaavasti, mutta kaikkitietävä kertoja (Pablo tekee sitä, Harri miettii tätä jne.) alkoi ärsyttämään samaa myötä, kun lukijalle hiljalleen aukeaa, että kolmesataasivuisesta kirjasta sivut 100 - 200 ovat lähes yhtä tyhjiä, kuin HP 6:n ensimmäiset 500 sivua. Hyvän pienoisromaanin ainekset kun on yritetty venyttää käsittämään pienen romaanin mitat, niin ei siitä hyvä heilu.

Kaiken huipuksi juuri ne henkilöt, joista lukijan pitäisi kiinnostua ja välittää jäävät niin ohuiksi, että kirjan loppu tuntuu samantekevältä. Miksei niitä sivuja voitu käyttää henkilöiden syventämiseen yleisen maalailun sijaan?

En jaksa tätä Reitalan kirjaa kenellekään suositella, vaikka ei tämä nyt kovin huonokaan ollut, lähinnä yhdentekevä.

Ei kommentteja: