maanantai 17. syyskuuta 2012

Kylmien kyytimies

Olen joskus vuosia sitten jättänyt kesken Antti Tuurin romaanin Suuri asejuna Pietarista. Minun on kyllä pitänyt tarttua Tuurin romaaneihin, koska historialliset romaanit ovat heikkouteni ja hänen kirjojaan olen kuullut kehuttavan. Siitäkin huolimatta, että asejuna Pietarista ei oikein vakuuttanut. Tai ehken vain osannut antaa sille ansaitsemaansa arvoa. Jos ei ole lukutunne, silloin ei pidä pakottaa itseään lukemaan.

Nyt pääsin "virkani" puolesta lukemaan Äitini suku-sarjaan sijoittuvan teoksen Kylmien kyytimies. Kyseessä on itsenäinen teos. Se ei siis vaatinut koko sarjan lukemista, jotta pääsisi perille, mistä on kysymys.

Kylmien kyytimies sijoittuu itsenäisen Suomen historian karmeimpaan ajanjaksoon, vuoden 1918 sotaan. Se kertoo Jussi Ketolasta, joka pakotetaan rintamalle maaliskuussa 1918. Hän ei halua valita puoltaan, mikä on täysin mahdotonta sodassa, jossa kaikki on punavalkoista. Hänet laitetaan keräämään ruumiita, ja lukija joutuu todistamaan näitä kaameita kahta viikkoa, jotka päähenkilö joutuu vasten tahtoaan viettämään kalmojen kyyditsijänä.

Mielestäni Tuurilla ja Mika Waltarilla on paljon yhteistä. Mennyt aikamuoto ja suhteellisen eleetön ilmaisu, jossa tulevista tapahtumista ei varoiteta, eikä vastoinkäymisillä mässäillä. Silti ne vaikuttavat lukijaan voimakkaasti. Ei aina tarvitse suuria adjektiiveja kuvaamaan kärsimystä, joskus arkinen vähäeleisyys on enemmän.

Minulle tämä kirja saattaa olla vuoden The Lukuelämys. Mikä Millenium-trilogia? Viis Kätilöstä ja Baby Janesta. Pakko saada lukea koko Äitini suku - sarja. Olen vaikuttunut ja järkyttynyt Kylmien kyytimiehestä. Siis haltioissani Antti Tuurista. Kjell Westö ei vain osaa sitä, mitä Tuuri; kertoa tarinan ihmisistä, joiden kohtaloihin lukija voi samaistua, ja joita kohtaan tuntea empatiaa. Kertoa tarinan, joka on kuin elävästä elämästä.

2 kommenttia:

Pellervo kirjoitti...

Mitäs minä sanoin. Se Ikitie on kanssa todella tykkiä.

Sarka-A. von W-K kirjoitti...

Olit oikeassa, kerrankin hehhheh.