keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Tulitikkuja lainaamassa

Rakkaudella, Hynysen jälkeen oli varsin luonnollista jatkaa (ääni)kirjalla Tulitikkuja lainaamassa, joka alkaa siitä, mihin Hynynen lopetti: naiset juoruilevat kylän ihmissuhteista, Hynysen mukaan sen naiset taitavat parhaiten, eikä Maiju Lassila, alias Algot Untola, toisin todista.

Naiset suunnittelevat leskeksi jääneen Jussi Vatasen uusia naimakauppoja. Antti Ihalainen, juoruilevan Anna-Liisan mies, lähetetään lainaamaan tulitikkuja ja matkalla hän tapaa Vatasen, joka tarvitsisi puhemiehen kosioretkelle. Koska puhemiestä ei voi suoraan kysyä tehtäväänsä, jaaritellaan ensin agraariyhteiskunnan työkoneista: hevosista. Miesten tyhjänpäiväiset puheenaiheet eivät niinkään koske muita ihmisiä kuin heidän työsuorituksiaan. Tässä taas päästään Hynysen mies/nais-tyypittelyihin, miehiä kiinnostaa puutarhakaupassa se grilli, naisia kukat ja muiden naisten kanssa lätiseminen.

Tulitikkuja lainaamassa on itäsuomalainen versio Homeroksen Odysseiasta. Ihalainen ajautuu Vatasen kanssa harharetkille, joiden syy ja seuraus on varsin suomalainen: ensin pullo, sitten poliisi. Tällä välin Ihalaisen kotopuolessa juorut lähtevät liikkeelle, eikä aikaa tuhlata, kun Anna-Liisa on jo julistettu leskeksi ja häntä ollaan naittamassa nuoruudenrakkaudelleen.

Tulitikkuja lainaamassa on humoristinen kuvaelma luonteeltaan sosiaalisista ja suulaista karjalaisista ihmisistä, heidän epäsuorapuheisuudestaan, juoruilunhalusta ja edellämainituista tekijöistä johtuvista väärinkäsityksistä. Ihan hauska ja viihdyttävä tarina ja taas mainitsen tämän ajankuvan: mielenkiintoinen esitys 1900-luvun alun suomalaisista avioliitoista.

Algot Untolalle kävi huonosti. Kuten toinen lahjakkuus, Toivo Kuula, hänkin kuoli toukokuussa 1918 sodan jälkimainingeissa.

Ei kommentteja: