Gabaldonin Matkantekijä-kirjasarjan 9. osan jälkimmäinen puolisko oli lähes yhtä tapahtumaköyhä kuin ensimmäinen.
Ja vielä olisi yksi kirja tämän jälkeen tulossa! TV -sarja päättyy gameofthronemaisesti ennen kuin viimeinen kirja ehtii ilmestyä.
Mehiläiskirjan toista osaa olisi voinut tiivistää esimerkiksi jättämällä kokonaan kertomatta Pardloen herttuan eli Lordi John Greyn veljen jälkeläisistä. Voi hyvänen aika, miten paljon sivuja Gabaldon käytti kertoessaan Halin miniästä ja pojasta Benistä, joka loikkasi amerikkalaisten puolelle. Siis tämäkö ei ollutkaan kirja Jamiesta ja Clairesta, vaan jostain sivujuonien sivuhahmoista. Toinen täysin turha hahmo oli Silvia Hardman, jonka pelastaminen oli jälleen yksi juonellinen harhakäänne. No, hänestä saatiin sitten toiselle sivuhahmolle vaimo. Kuinka epäkiinnostavaa!
Mikä sen sijaan oli hyvää: aikamatkailun mysteerin pohdinta, jota kävivät Brianna ja Roger ja josta Claire keskusteli kerran kuolleen intiaanin kanssa; Clairen sininen valo -taikavoima, jolla hän herätti Jamien henkiin; vapaussodan taistelun kuvaus, toimintaa olikin ikävä jatkuvan arjen kuvauksen jälkeen!
Kirjan lähestyessä loppuaan oli selvää, että Gabaldon ei vain saa juonikuvioitaan kirjoitettua loppuun: Lordi John jäi yhä aikamatkaaja-Richardsonin vangiksi laivaan, William ei päässyt vieläkään naimisiin tai tutustumaan isäänsä paremmin, Briannan perheen tulevaisuus oli yhä hämärän peitossa, Briannan sydänvaivan takia on luultavaa, että viimeisessä osassa he palaavat nykyaikaan.
Olen nyt 9 vuotta viettänyt näiden kirjojen parissa ja tavallaan viihdyn näitä lukiessani. Mutta en kenellekään viitsisi näitä suositella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti