Saara Turusen Järjettömiä asioita on rakkausromaani.
Aiemmissa kirjoissaan hän kertoo enemmän siitä, millaista on etsiä omaa paikkaansa ja vaikeuksista sen suhteen, kun ei tunnu oikein kuuluvansa minnekään.
Järjettömissä asioissa päähenkilö on löytänyt oman paikkansa: mielekkään työn ja asuinpaikan. Mutta nyt hän kamppailee sen kanssa, kannattaako hänen olla katalonialaisen puolisonsa kanssa, kun kumpikaan ei halua muuttaa omasta kotimaastaan pois.
Turunen kuvailee rakkautta. Miten sillä ei ole järjen kanssa mitäön tekemistä. Kuinka hänkin, taidealalla työskentelevä ihminen rakastui mieheen, joka työskentelee kouluja käymättömänä sairaalan arkistossa. Mutta hän haluaa olla miehen kanssa ja mies ajattelee samoin hänestä: he kuuluvat yhteen.
Kirja olisi saanut olla tiiviimpi, se kulki aika hitaasti kohti päämääräänsä eli sitä, kuinka päähenkilö sitoutui puolisoonsa ja sen lopullisuuden merkiksi he ostivat yhdessä talon Kataloniasta. Päätöksenteon vaiheet kestivät vuosia ja päähenkilö on kummallisen vähän itsekriittinen jahkailuistaan. Ehkä kirjassa olisi saanut olla enemmänkin pohdintaa kaukosuhteesta (eikö yhtään mustasukkaisuutta?; enemmän omantunnon pistoksia; enemmän sivullisten huomautuksia suhteesta ja niiden vaikutuksia päähenkilön omiin tuntemuksiin), mutta Turusen toteavaan tyyliin eivät pitkät pohdinnat oikein sovi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti