lauantai 5. tammikuuta 2013

Veitikka. A.Hitlerin elämä ja toiminta

Veikko Huovisen  viiksitrilogian kolmas osa, Veitikka, on kirjasarjan laajin varmasti myös suuritöisin.

Oikeasti ihmettelen, miksi vasta nyt, yli 40 vuotta kirjan julkaisemisen jälkeen päädyin lukemaan tämän mestariteoksen. Ei teoksen, vaan TUTKIELMAN!

Huovinen on aikaa ja varoja säästelemättä hankkinut aineistoa kirjaansa. Hän on lukenut sanasta sanaan Hitlerin vankila-aikoina aloittaman teoksen, Mein Kampf, jota puisevan pitkäveteiseksi ja lukukokemuksena äärimmäisen kiduttavaksi kehaisee...  Kirjasta löytyvät perusteet natsien julmuuksille, nöyryytetyn Saksan vastaiskulle.

Myös mainitsee veitikka-huovinen haastatelleensa Itävallassa Adolf-pojan tunteneita ihmisiä... hetkinen... lukiosaksan ja metsänhoitajakoulutuksen pohjaltako on saalistusretkiään tehny, tämä kainuulaismaisemiin omiin oloihinsa vetäytynyt sanailija? Tuskinpa vain. Muutama googletus ja asiaan tulee selvyyttä: Veikko Huovinen on Veitikassa tehnyt häjyllä tavalla parodiaa tieteellisestä tutkimuksesta. Arvatenkin 60-luvulla julkaissut II maailmansotaa ja Adolf Hitleriä käsittelevät teokset ja tutkimukset ovat siivittäneet sotkamolaispasifistin ajatuksia huikeaan lentoon.

Keksityistä haamulähteistä huolimatta kirjan tapahtumienkulku on varmasti pääsääntöisesti oikea. Juutalaiskysymys, saksalaisalueet ja vihdoin elintilan laajeneminen itään koituvat lopulta Hitlerin elämäntyön täyttymykseksi, josta veitikkamainen Huovinen käyttää nimitystä "Operaatio Saublöder Arsch". Siis että Hitlerin tarkoitus olikin aiheuttaa tuhoa ja hävitystä (...kesken kaiken ääliömäisen äkseeraamisen diktaattori on tukehtua nauruun...)

Toisen maailmansodan vaiheet on jo moneen kertaan dokumenteiksi kirjoitettu ja taistelut puhki analysoitu. Vaan kukapa oli kärpäsenä katossa tallentamassa meille Ribbentropin ja Stalinin tapaamisen. Veikko Huovinen!

"...oli kaviaaria ja sammen viipaleita, oli Kiovan kyljyksiä ja galukipiirakoita... oli lautasilla suklaakonvehteja, oli vihreää teetä ja armenialaista konjakkia... Ribbentrop kierteli pöytää suu massuttaen ja hänen naamansa punersi kuin sian pillu pakkasessa..." (Veikko Huovinen: "Veitikka")

Perusteiksi Veikko Huovisen viiksitrilogialle mainitaan se, että niin Hitler, Stalin kuin Pietari Suurikin ovat erinomaisen tehokkaasti onnistuneet aiheuttamaan meille suomalaisille loputtomasti kärsimyksiä ja murhetta. Jokohan seuraava viikseilijä Huovisen hyllyyn olis löytyny Suomenlahden länsipuolelta?

2 kommenttia:

Sakke kirjoitti...

Veitikka on kyllä hieno.

Olli Väisälä kirjoitti...

Veitikka on kyllä kirjoitettu ennen "viiksitrilogian" muita osia, lienevätkö nämä osat olleet vielä Huovisen mielessäkään silloin.