Eeva Loukon sujuvasti kirjoitettu Onnellisten saari oli keskelle kesää sopivan kepeä lukukokemus.
Onnellisten saari on dekkari, joka sijoittuu Lauttasaareen. Sen keskiössä on kolmekymppinen Ronja Vaara, joka on asunut vuosia Lontoossa ja saa tietää, että hänen Lauttasaaressa asuva historianopettajaisänsä on murhattu. Tästä seuraa murhamysteerin selvittelyä, mutta myös romanttisia suhdekiemuroita.
Kirjan vahvuus on Lauttasaaren kuvaus niin kirjan tapahtumien paikkoina kuin kyläyhteisönä, joka muistuttaa maaseutukyliä. Se tutustuttaa Lauttasaaren ulkopaikkakuntalaiselle hauskasti, Lauttasaari ikään kuin on yksi kirjan hahmoista. Pidin myös Loukon mutkattomasta kirjoitustyylistä. Henkilöhahmot tuntuivat todellisilta, heidän välinen keskustelunsa oli luontevan oloista eikä kirjasta haiskahtanut kovin pahasti se, että se oli esikoiskirjailijan tuotos. Plussaa siitä, ettei seksikohtauksia kuvattu kovin tarkasti. Harva kirjailija osaa kertoa niistä ilman, että lukija kokee myötähäpeää.
Dekkarin vaikeus tuli esiin siinä, että lukijalle selvisi kyllä aivan liian varhain monikin kirjan mysteeri. Esim. Ellen Saaren oikea henkilöllisyys oli selvä hyvin nopeasti. Agatha Christie saa dekkarit vaikuttamaan tosi helpoilta. Mutta mysteerien säilyminen ja jännityksen ylläpitäminen vaatii taitoa. Sitä ei Loukolta oikein vielä löytynyt. Ehkä Louko voisi seuraavaksi kirjoittaa romanttisen draaman, siihen olisi paremmat edellytykset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti