Emily St. John Mandelin Rauhallisuuden meri oli todella hyvä kirja.
Olen katsonut HBO:lta Station Elevenin, mutta en ole lukenut St. John Mandelin kirjoja aiemmin. Tämän uusimman satuin löytämään kirjaston hyllystä. Hullua, että Keskifinnan alueella tällaisia uutuuksia ei tarvitse jonottaa.
Kirja alkaa mielenkiintoisesti vuodesta 1912, jossa Edwin, englantilaisen aatelisperheen etuoikeutettu vesa, matkustaa isänsä karkoittamana Kanadaan ja tuhlailee aikaansa matkustajakodeissa. Kunnes kokee metsässä jotain outoa.
Tämän jälkeen ajassa mennään eteenpäin seuraavaan tarinaan ja sitä seuraavaan. Kaikkia yhdistää omituinen, yliluonnollinen, kokemus. Kunnes ollaan 2400-luvulla, jossa Gaspary- niminen henkilö lähtee selvittämään menneisyydessä tapahtuneita poikkeamia. Onko maailma vain simulaatio?
Lopulta kaikki hahmot ja tapahtumat liittyvät toisiinsa ja Gasparylle selviää, että hän, aikamatkustamalla, on aiheuttanut poikkeaman maailmaan ja lopulta hän kohtaa myös itsensä.
Kuten Ennen kuin kahvi jäähtyy, myös tässä kirjassa matkustetaan menneisyyteen ja sen muuttamisen haasteisiin. Ja myös tämä kirja on lohdullinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti