torstai 20. toukokuuta 2010

Maa on syntinen laulu

Mukan esikoisteos on ravisuttava kokemus. Myyttiset maisemat ja vastenmielisen väkivallan ja kuoleman arkipäiväisyys tuovat mieleen legendat ja kansantarinat. Mukan hahmot vain eivät ole kalevalaisen yksipuolisesti hyviä tai pahoja. Likaisuus yhdistää kaikkia osapuolia.

Seksuaalinen hyväksikäyttö ja järkyttävän ahdas henkinen kulttuuri lyö lukijaa kasvoille. Naturalismi pysyy siedettävänä, eikä teos ylly mässäilemään. Se onnistuu säilyttämään vetovoimansa, vaikka kuinka verisestä asiasta se kertoisikaan.

1 kommentti:

Pellervo kirjoitti...

Aika mieletön parivaljakko on sulla tässä vertailtavina.

Hyvä kun lukeminen maittaa.