perjantai 20. elokuuta 2010

Oliver Twist

Charles Dickensin Oliver Twist kertoo nimensä mukaisesti Oliver Twist-nimisestä 12-vuotiaasta pojasta, jonka äiti kuolee synnytykseen, ja Oliver viedään orpokotiin. Oliver joutuu koko lapsuutensa näkemään nälkää ja kurjuutta. Hän pakenee kovaa kohtelua Lontooseen, jossa pahisjuutalainen (jos kirja olisi ilmestynyt nykyään, Dickensiä olisi syytetty antisemitismista) kaappaa hänet rikollisliigansa jäseneksi. Sattumuksien kautta Oliver ajautuu hyvien ihmisten pariin. Kirja loppuu onnellisesti, kaiken kurjuuden jälkeen se on ilmiselvää, ja lopussa paha tietysti saa palkkansa ja hyvistä ihmisistä paljastuu jotain vielä parempaa.

Oliver Twist ilmestyi vuonna 1838 ja oli varmasti aikoinaan kuuminta hottia yhteiskunnallisen kannanottavuutensa vuoksi. Kirjassa käy hyvin selväksi, minkälainen osa oli orvolla lapsella: jos ei kuollut jo orpokodissa aliravitsemukseen, kuolo korjasi viimeistään nuoruusiällä, kun köyhä oli ajautunut puutteen vuoksi rikolliselle tielle ja kiinni jäätyään kohdannut hirsipuun.

Oliver Twist on toiminut monelle kirjailijalle inspiraation lähteenä. Ainakin Anni Swan on hyödyntänyt Dickensin ryysyistä rikkauksiin-tarinaa jopa niin paljon, että Pauli on koditon on melkein suora plagiaatti Twististä. Samoja aineksia myös Ollin oppivuodet- ja Tottisalmen perillinen-kirjoissa.

Lukukokemuksena Oliver Twist oli vähän tylsä. Juonen kannalta epäolennaisia pikkujaaritelmia oli siellä sun täällä. Herroja ja rouvia piisasi, ei kylläkään ihan siinä luokassa kuin Tolstoilla, ja onneksi suurimmalla osalla oli vain yksi puhuttelunimi (toisin kuin venäläisissä kirjoissa). Sai silti koko ajan olla skarppina, että kuka on kuka, varsinkin, kun tarina poukkoili kappaleesta toiseen eri paikoissa ja eri henkilöissä. Viimeiset sata sivua olivat miellyttävintä antia, kun äksön varsinaisesti alkoi. Mutta toisin kuin Dickensillä, Tolstoilla tilanne pysyy hallinnassa poukkoilevasta kerronnasta ja miljoonista henkilöistä huolimatta.

Meinasin käydä lainaamassa Kolean talon, mutta jaa-a.. Ehkä pidän taukoa Dickensistä. Taidanpa seuraavaksi lukea kirjan, joka on mestariteos (Oliver Twist oli mestariteos 170 vuotta sitten, mutta nyt se tuntui liian raskaalta), mutta jota lukiessa ei tarvitse ponnistella. Kohtapa näette..

Ei kommentteja: