tiistai 14. joulukuuta 2010

Kerro minulle Zorbas

Niko Kazantzakis oli kreikkalainen kirjailija, joka nousi maailmanmaineeseen kuolemansa jälkeen otsikon kirjasta tehdyn elokuvasovituksen myötä. Itse en ole kyseistä leffaa nähnyt, mutta nähdäkseni tässä kirjassa on aineksia kyllä elokuvaan.

Kirjan idea on, että siistiä sisäelämää viettänyt lukutoukka rupeaa hiilikaivoksenpitäjäksi ja ottaa oikeaksi kädekseen Zorbaksen, kansanmiehen, vanhan mehustelijan. Kirjan päähenkilöt ovat monessa suhteessa toistensa vastakohtia. Näistä herra haluaisi olla enemmän Zorbasin kaltainen ja Zorbaksella on kiire olla Zorbas.

Asetelmassa on jotain samaa, kuin havukka-ahon ajattelijassa, kun pylkkänen on tekemisissä lisenssien kanssa. Tämän kirjan oppinut vain on enemmän sisäänpäin kääntynyt kuin kumoikaan Huovisen lisensseistä. Zorbas taas on selvästi Pylkkästä riettaampi ja vähemmän haaveilija.

Zorbasia oli aika raskas lukea, enkä päässyt oikein tarinaan sisälle. Filosofian opiskelija Rollosta kehotti minua kuvittelemaan Zorbasin tilalle sosiologiystävänsä; kiitos neuvosta, minua se ei auttanut, mutta yhtäläisyys on huomattava.

En siis sano tästä kirjasta hyvää, en pahaa. Ehkä se ei minulla vain toiminut.

Ei kommentteja: