Antti Tuurin Talvisota on kelpo sotakirja. Tuuri kuvaa sekasortoiset tapahtumat eleettömästi, tunnistettavaan tyyliinsä. Toisinaan sotakirjoja lukiessani en oikein meinaa pysyä mukana kirjan tapahtumissa ja jopa tietokirjoissa, kuten Keskipersun Tolvajärven jälkeen, minulla on ollut vaikeuksia hahmottaa esimerkiksi rintamalinjan kulkua. Tuurin kohdalla tätä ongelmaa ei ole, koska hän kirjoittaa tosi yksinkertaistetusti, mikä on hyvä juttu. Tosin jos parikin sanaa jää välistä narkoleptisen kohtauksen takia, voi jotain olennaista jäädä juonesta vaille.
Talvisota sijoittuu Taipaleenjoen ja Äyräpään rintamille. Ensin mainitussa soti myös isopappani veli, joka jäi sille tielleen. Tuuri kuvaa kylmät olosuhteet, niin, että omiakin varpaita palelee ja nälkä tulee, vaikka olisi juuri papukakkua syönyt. Tuurin kirjoja lukiessa tuntuu usein siltä kuin lukisin aikalaisen muistelmia, enkä historiallista romaania.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti