maanantai 30. toukokuuta 2011

Lauantai

Juuri lopettamani Ian McEwanin "Lauantai" naarasi minua kuin onnellista lahnaa.

Neurokirurgi Henry Perowne näkee lauantaiaamuna lontoolaiskotinsa ikkunasta palavan venäläiskoneen tekevän hätälaskun Heathrow'n lentokentälle. Samana iltana hänen tyttärensä ja appiukkonsa ovat tulossa vierailulle. Yhden päivän aikana Perowne järjestää illallista kuin Mrs. Dalloway juhliaan, kiertäen asioillaan ympäri Lontoota. Päivällä sattunutta välikohtausta seuraa kuitenkin järkyttävä ja väkivaltainen hyökkäys, joka muuttaa Perownen päivän täydellisesti.

Yhtä päivää kuvaava "Lauantai" on runsas, vangitseva ja väkevä romaani terrorismista ja 2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä. McEwan luo tarinasta kaleidoskoopin, jonka läpi hän tarkastelee terrori-iskujen ja poliittisen kuohunnan ravisuttelemaa Englantia. Perownen kamppailu ihmisen persoonan ja yksityisyyden puolesta toteutuu niin fyysisenä toimintana kuin Irakin sodan mielenosoitusten herättäminä ristiriitoina.

Lukuunottamatta turhan laveita katsauksia Perownen muistoihin, "Lauantai" on äärimmäisen hiottu ja tyylikäs romaani. McEwan tarttuu ihailtavan tarkasti ajan henkeen. Hänen romaaninsa on huikea kuvaus eräästä päättyneestä aikakaudesta, jota seurannutta kamppailua saatanallisen myllyn hallinnasta me nyt joudumme onnettomina todistamaan, niin kuin Perowne Irakin sodan valmisteluja.

1 kommentti:

Sarka-A. von W-K kirjoitti...

Lainasin tuon joskus, mutta laina-aika ehti umpeutua, ennen kuin kerkesin kirjaan tarttua. Arviosi perusteella se selvästi on lukemiskokemuksen arvoinen. Hmm..