tiistai 17. toukokuuta 2011

Vieras kartanossa

Walesilainen Sarah Waters siirtyi toisen maaimansodan ihmiskohtaloista käsittelemään sodanjälkeisen Iso-Britannian murenevaa luokkayhteiskuntaa. "Vieras kartanossa" on mielenkiintoinen, joskin paikoin turhan pitkäveteinen ja perusteellinen kummitustarina Hundreds Hallin kartanossa asuvan maalaisaateliin kuuluvan Ayresin perheen rappiosta.

Tarinan päähenkilö on tohtori Faraday, joka sattumalta päätyy sairaskäynnille Hundreds Halliin. Faradaylla on henkilökohtainen suhde entuudestaan Hundred Hallsiin hänen äitinsä oltua aikoinaan perheellä palvelijana. Pian Faraday alkaa viettää entistä enemmän aikaa perheen ja sen sisällä ilmenevien ongelmien parissa. Ongelmat muuttuvat mystiseksi tragediaksi, jota edes Faradayn kaltainen rationalisti ei kykene selittämään.

Waters punoo taitavasti yhteen rakkaustarinan, psykologisen trillerin ja kauhun sekä historiallisen yhteiskuntakuvauksen ainekset. Waters latoo kertomukseen lisää tasoja kuin heinäpaaleja. Toki talo on vertauskuvana perin ilmeinen, mutta Waters onnistuu puhaltamaan symboliin uutta eloa raikkaalla lähestymistavallaan.

Watersin edellinen teos, 500-sivuinen toiseen maailmansotaan sijoittuva tarina homoseksuaalisen rakkaussuhteista "Yövartio" oli mestariteos. Piirun verran alle 600-sivuinen "Vieras kartanossa" on aivan liian pitkä. Mukaansatempaava kerronta hukkaa suuntansa puolivälin haahuilussa. Reilusti sadan sivun verran Waters toistelee tuttuja motiiveja, eivätkä hahmot kehity oikein mihinkään suuntaan. Silti intensiivisimmät kuvaukset vievät mennessään.

Waters on eittämättä eräs merkittävimmistä englanninkielisistä nykykirjailijoista. Waters on oivallisesti päässyt sisään aikakauden materiaaliseen todellisuuteen ja mentaliteettiin. Iskevä tarinankerronta viimeistelee valitettavasti "vain" hyvän romaanin. Liika pituus latistaa oivallisen kokonaisuuden. Petit minut, Sarah - mutta et onneksi pahasti!

Ei kommentteja: