maanantai 28. joulukuuta 2015

Kuolema ilmoittaa lehdessä. ÄLÄ LUE: SPOILERI HETI ALUSSA!

Lotti - Letti.

Agatha Christien dekkari jos mikä sopii jouluajan lukemisiksi kuin luoti otsaan. Mikä voisi olla parempaa tekemistä? No niin, ne tietyt jouluelokuvat, joihin eilen tv-yhtiöiden armosta annettiin lisukkeiksi Spielbergin Tintti, vanha mustavalkoklassikko "Ihme 34. kadulla" ja "This is my life - Uuno Turhapuro".

Lottoletti -tarina on vanhaa rouvaa tyypillisimmillään. On tämä nähty - tuon tuhannesti, mutta ensimmäistä kertaa koin tarinan lukemalla. Pakko myöntää, että pää alkaa olla jo niin hatara, etteivät näissä jännäritarinoissa kaikki henkilöt tartu ensiesittelyllä mieleen. Siis jää muistiin. Jos jonkun nimi alkaa h-kirjaimella, se sekoittuu toiseen samanalkuiseen. Kun sitten tätä toista epäillään murhayrityksen suunnittelusta, lukijan mielessä ensimmäinenkin tuntuu epäluotettavalta... En hetkeäkään epäile, etteikö kirjailija itsekin tätä tiedä. Pitää plärätä sivuja taaksepäin... ei hyvä.

Tottapa christien juttuihin voi harjaantua, vaikkapa sitten lukemalla enemmin - ja viihtymällä enemmin television ääressä. Ainakin poiroteja on viimeaikoina tullut kiitettävästi... etten sanoisi, kyllästymiseen saakka!

Kirjaa lukiessa mietin ehkä eniten Christien sapluunaa, siis tarinoiden peruskaavaa. Ensinnäkin on jokin tietty miljöö, kartano tai kylä tms, missä tapahtuu jotain tavatonta. Ampuminen, puukotus, kuristaminen, myrkyttäminen... mieluimmin kaikki. Tapahtumien tiimellyksessä valotetaan jokaisen yhteisön jäsenen taustoja, joista löytyy kaikkea ikävää ja suttuista, niin että jokaisella on hyvät perusteet murhatöihin.

Koska kirjoittaja on oman nokkeluutensa ja neroutensa vanki, hänen täytyy pyöräyttää tarinan loppumetreillä pakka nurin: syyllinen on se, jota lukija on kaikkein vähiten laitettu epäilemään.

Niin tässäkin. Tulevan murhan uhriksi luultu nainen, Letti Letitia, on kaikkien epäilysten ulkopuolella.... kunnes muuan neiti Marple näkee sokkeloisen vyyhden selkeästi ja hoksaa kolmeen murhaan syyllistyneen naikkosen ja tämän motiivit.


Ei kommentteja: