lauantai 28. heinäkuuta 2012

Hytti nro 6

Tutustuin ensimmäisen kerran Rosa Liksomiin lukiossa. Äidinkielen tunneilla luimme hänen novelleitaan. Ilmeisesti opettajamme oli kovasti innostunut Liksomista, kun hänen tuotantonsa oli esillä useammallakin kurssilla. Etenkin yksi näistä hänen novelleistaan jäi mieleeni, koska meille annettiin tehtäväksi lukea novellin alusta pätkä ja kirjoittaa novelli loppuun omin sanoin. Tuo Liksomin tarina, jota jatkoimme, sijoittui Venäjälle. Olen aika varma, että tapahtumapaikkana oli Murmansk ja jotenkin tarinaan liittyi musta ruusu. Muuta en siitä sitten muistakaan, novellin nimi on painunut unholaan. Pitäisi lukea Liksomin novellikokoelmat, sieltähän se löytyisi.

Joka tapauksessa, jo tuolloin 16-vuotiaana pidin Liksomin tyylistä, koska hänen käyttämänsä kieli on niin mutkatonta. Mutkattomana se on pysynyt, Finlandia-voittaja Hytti nro 6 oli kovin helposti lähestyttävä ja mukaansavetävä. Itse juonelta odotin jotain yllätystä, mutta se olikin loppuun saakka "aika tavallinen". Jos rehellisiä ollaan, ajattelin, että kirjan loppu oli myös vähän käsittämätön: tyttö matkustaa tuhansia kilometriä paskaisissa olosuhteissa kuselta haisevassa junassa vain nähdäkseen pilkkopimeässä kalliomaalaukset. Enkä oikein purematta pystynyt nielemään hänen lopulta myönteistä suhtautumista limaiseen mieheen, jonka kanssa hän jakoi junahytin.

Joo, joo, tiedän, että "hän tutkiskeli matkalla itseään ja suhdettaan äitiin ja poikaan", "kalliomaalaukset olivat hänelle merkittäviä, arkeologiopiskelijana hän suhtautui muinaisjäännöksiin intohimoisesti", "ei päämäärä, vaan matka on se, joka merkitsee". Nuo siis kuviteltuja vastaväitteitä, en ole tästä kirjasta kenenkään kanssa keskustellut.

Hytti nro 6 ei ollut tajunnanräjäyttäjä (kuten Puhdistus), se oli ihan hyvä. Olisi ollut parempi, jos siinä olisi ollut enemmän tolkkua. Nautin kyllä kovasti Venäjän kuvauksesta. Venäjässä on jotain hyvin mystistä, etenkin Venäjän luonnossa, Siperiaan en koskaan uskaltaisi mennä, mutta siitä usein haaveilen!

Ei kommentteja: