torstai 19. toukokuuta 2016

Työmiehen vaimo/Juha/Laulu tulipunaisesta kukasta

Olen tässä viime aikoina lukenut Gutenbergistä Työmiehen vaimon (klik), kuunnellut LibriVoxista Juhan (klik) ja Laulun tulipunaisesta kukasta (klik).

Lyhyesti (koska väsyttää):

Minna Canthin Työmiehen vaimo käsittelee työläisnaisen asemaa huonon aviomiehen alamaisena. Vaikuttava, kauhea, masentava, tärkeä. Ei niin muinainen kuin voisi kirjoitusvuodestaan (1885) päätellä.

Juhani Ahon Juhassa näin itsenäistymishaluisen Suomen ja emämaa Venäjän. Venäläinen Shemeikka oli kieroileva, ryöstöretkillä menestyksensä ansainnut, toisten vaimoilla leikittelevä huijari, jonka rinnalla käppyräjalkainen, vaatimattoman näköinen suomalainen Juha näytti pieneltä ja mitättömältä. Silti Juha uskalsi nousta Shemeikkaa vastaan, vaikkei saanut keltään apua. Loppu päättyi kuitenkin sydäntäsärkevään tuhoon.

Laulu tulipunaisesta kukasta oli Johannes Linnankosken menestyskirja viime vuosisadan alusta. Ei omannut Työmiehen vaimon vaikuttavuutta tai ollut yhtä tiivis kertomus kuin Juha. Lemmenleiskuntakuviot olivat hirveän paatoksellisia ja loppupuolen synninsovitukset tuntuivat päättymättömiltä. Tukkijätkien kisailut hengenvaarallisessa koskenlaskussa ja heidän asemansa kosijoina (=olivat kakkosluokan kansalaisia verrattuna talollisiin) olivat vahvinta antia. Pölönen käyttänyt ilmeisesti Kuningasjätkän esikuvana tätä kirjaa. Vaikka Olavin omantunnon kolkutukset olivat pitkitettyjä, pidin siitä, että naisellakin oli tässä vähän oikeuksia. Että myös miehen esiaviolliset suhteet laitettiin tilille.

1 kommentti:

Jmi il-Donkey kirjoitti...

En malta olla palauttamatta mieliin Juhani Ahon "Juha" -kirjasta viitisen vuotta sitten kirjoittamaani arviota. Siinä oli mm seuraavaa:

"...turhamaisuutta boheemipiireissä: Juhani Ahon (Johannes Brofeldt) vaimo tunnetaan Venny Soldan-Brofeldt'nä, ei Soldan-Ahona. Jos oli mies jämäkästi suomenkielen asialla, sillä kirjottava kirjailija/toimittaja, sen boheemimuijan sukunimipelleily oli kyllä ihtestään muulitamman perseestä! Ei ihme, että alisti eukkoansa panemalla sen sisarta. Kun ei mies parempaan pysty. Ei Ahokaan, vaikka oli papin poika ja ylempää säätyä..."

Kun Ahon jyystö, vaimon sisar tuli tiineeksi, se lähetettiin ulkomaille synnyttämään. Juhani Ahon isyydestä vaiettiin. Muistaakseni jossain arviossa esitettiin, että Juha-romaanissa nämä asiat tuodaan esiin peitellysti...