torstai 24. heinäkuuta 2014

Sivullinen

Albert Camusin Sivullinen kertoo 30-vuotiaasta miehestä, jolle kaikki on melko yhdentekevää: äidin kuolema ja tyttöystävän kosinta merkittävimpinä tapahtumia eivät liikauta miehessä suuria tunteita. Tämän yhdentekevän-asenteensa vuoksi hänet tuomitaan kuolemaan taposta, joka tulkitaan murhaksi, koska hänen välinpitämätön suhtautumisensa on huomattu laajemmaltikin ihmisten parissa. Syyttäjä pitää häntä tunnevammaisena hirviönä, joka pystyy kylmäverisesti suunnittelemaan tekojaan (ja nyt järkytyin Ranskan giljotiinin käytön historiasta.. siis vieläkö 1940-luvulla sillä mestattiin? Wikipedia tiesi, että viimeinen julkinen giljotiinimestaus Ranskassa tapahtui 1939.)

Camusin teos on kirja kaiken merkityksettömyydestä. Romantikolle se on kyynisyyden julistus. Luultavastikin kaikki on ihmiselämän lopussa täysin samantekevää. Ehkä ihminen vapautuu täysin vasta kuolon lähetessä, mutta onneksi Sivullinen ei ollut pidempi kirja, koska se kerkesi ahdistamaan 160 sivun isokokoisen fontin voimin jo aivan tarpeeksi.

Ei kommentteja: