Kirjan vallitseva teema on naisten asema yhteiskunnassa. Kuinka se on aina alisteinen miehelle. Alussa Hannaa ahdistaa isän, perheen vallankäyttäjän alkoholin käyttö. Isän ryypiskelyllä on kurjia sivuvaikutuksia, kun yksi hänen ryyppykavereistaan haluaisi viedä Hannan vihille ja isä on tietysti suostuvainen tähän järjestelyyn. Käytännössä Hannalla on hyvin vähän omaa päätösvaltaa, koska hänen isänsä rahoittaa hänen elämänsä eikä Hanna voi esimerkiksi kouluttautua opettajaksi ilman isänsä rahallista tukea. Jota hän ei tietenkään moiseen myönnä. Opettajan ammatti on halveksittava, koska se on kituuttamista pienellä palkalla.
Poikien kiinnostuksen kohteena Hannan täytyy miettiä tarkoin omaa käytöstään, ettei hän menetä mainettaan. Siveetön tyttö ei kelpaa aviovaimoksi, joka on ainoa hyväksyttävä rooli naiselle. Siveettömyyden leiman voi saada jo väärästä vaatetuksesta tai poikien kanssa näyttäytymisestä julkisella paikalla ilman vanhemman läsnäoloa. Pojat sen sijaan pääsevät kaikesta kuin koira veräjästä. He saavat keppostella lyseolaisina ja selviävät varoituksella sekä ryypiskellä illat ja päivät ylioppilaina ilman yleistä paheksuntaa. Tyttöjen koulutus sen sijaan ei yllä edes ylioppilaaksi.
Canth ujuttaa yhteiskuntakritiikin perinteisen tyttökirjan kerronnan sekaan. Tämä on erittäin tehokas keino. Canth on anarkistinen Anni Swan.
Koska tuppaan ajattelemaan aina visuaalisesti lukemani, en voinut välttyä ajatukselta, miten tämä kohtaus toimisi hienosti elokuvassa (ajattelin myös, miten mainio aikalaiskuvaus arjen toimista!):
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti