Kauppa-Lopo/Papin perhe/Anna-Liisa

Minna Canthin Kauppa-Lopoa, Papin perhettä ja Anna-Liisaa yhdistää se, että jokaisessa niistä nainen käyttäytyy hänelle sopimattomasti.

Kauppa-Lopo oli kerrassaan rakastettava hahmo.

 Kauppa-Lopo alkoholisoitunut, miehetön ja taloton nainen, joka joutuu aika ajoin selliin juopottelusta.

 Kun hän vankilassa kuulee vanhan tuttunsa, lesken ja perheenäidin vaikeuksista, hän lähtee oitis auttamaan tätä. Hän auttaa leskeä myymään talonsa irtaimistoa hyvällä hinnalla ja saa tämän talonkin myytyä yläkanttiin. Silti leski ei anna arvoa Kauppa-Lopolle. Tämä kun on huono nainen. Kauppa-Lopon ulkomuoto inhottaa, mutta hänellä on hyvä sydän. Sitä vaan ei kukaan ymmärrä.

Kauppa-Lopon kuullessa lesken puhuvan hänestä pahaa vertaisilleen naisille hän päättää jättää Jyväskylän ja lähteä takaisin kotikaupunkiinsa Kuopioon.

Jyväskylän pitäisi järjestää Kauppa-Lopon reitistä keskustasta Taulumäen kautta Mikkelin tielle Kauppa-Lopon juoksu. Kunnioituksena Minna Canthille. Turussakin on Paavo Nurmen maraton.

 Papin perhe kertoo konservatiivisesta papista, hänen vaimostaan ja kolmesta lapsesta, jotka haluavat muuttaa maailmaa. Isä haluaisi poikansa työskentelevän vanhoillisen kristillisen lehtensä toimituksessa, mutta poika lähtee vapaamieliseen Nuoreen Suomeen. Tämä rikkoo isän ja pojan välit.

Pojan vapaamielisyys ei kuitenkaan ulotu tasa-arvoon ja hän arvostelee siskonsa Hannan edistyksellisiä mielipiteitä pasifismista ja naisten oikeuksista. Hannan käytös on maltillista toisin kuin hänen siskonsa Maijun, joka haluaa näyttelijäksi tai sanomalehtimies-veljensä. Mutta ajatusmaailmaltaan hän on radikaalein.

Lopulta Papin perheessä ei ole kyse tasa-arvosta, vaan anteeksiannosta ja toisten ihmisten kunnioittamisesta. Pappi on lähellä menettää koko perheensä, koska hänen mielestään maailmasta on olemassa vain yksi totuus. Se, miten hän näkee asiat. Lopussa perhe kuitenkin eheytyy.

Anna-Liisa on tragedia nuoresta naisesta, joka on joutunut tappamaan lapsensa maineen menettämisen pelossa. Tässäkin nousee esille naisen asema; miksi Anna-Liisa joutuu ainoana kantamaan syyllisyytensä ja siittäjä-Mikko ei? Vaikka Anna-Liisa ei olisi tullut raskaaksi, hän olisi kuitenkin ollut "pilalla" sulhasehdokas Johanneksen mielestä, koska hän oli maannut toisen kanssa ennen Johannesta. Anna-Liisa ei kysele Johannekselta moisia, hänellä ei ole oikeutta olla mustasukkainen. Puhtaan ja viattoman naisen ihanne nousee esille tämän tästä.

Näytelmä osoittaa myös, ettei naisten välistä solidaarisuutta ole, jos toinen nainen voi hyötyä toisen hädästä. Tässä tapauksessa Mikon äiti Husso pääsisi kohoamaan luokkayhteiskunnassa ylemmäs, kun hänen renkipoikansa menisi naimisiin talontyttären kanssa.

Rakkaus - se yhdisti papin perheen ja sen puuttuminen on yksi syy, miksei Anna-Liisa voi mennä naimisiin Mikon kanssa, vaan mieluummin paljastaa itsensä vallesmannille. Toinen syy on syyllisyydentunto, jota hän on kantanut mukanaan neljä vuotta. Hän toivoo, että sovittamalla rangaistuksensa hänen omantunnontuskansa vähenisivät.