Agneta Rahikaisen Edith Södergran - Elämä on tiivis elämäkerta nuorena keuhkotautiin kuolleesta runoilijasta.
Minua Södergranin tuotanto on puhutellut, ja siksikin oli kiinnostavaa saada tietää enemmän hänen taustastaan. Rahikainen tietää, mistä kirjoittaa, koska on tutkinut Södergrania, hänen teoksiaan ja elämäänsä, enemmän kuin kukaan muu.
Teos todellakin on tiivis ja mielestäni liikaakin. Eikä sen tyyli miellytä minua. Olen Riitta Konttisen teosten jälkeen poispilattu: ajattelen, että kaikkien pitäisi kirjoittaa elämäkertoja samalla lailla kuin hän. Siten, että ne lähentelevät fiktiivistä kerrontaa, jossa minäkertojana on elämäkerran kohde. Tähän tyyliin Rahikainenkin olisi voinut Södergranista kirjoittaa, sillä häneltähän jäi jälkeen paljon kirjeenvaihtoa. Konttinen lainasi paljon kohteidensa kirjeitä, jolloin elämäkerrat tulivat hyvin eläviksi.
Rahikaisen Södergran-kirjassa suuressa roolissa on kirjallisuuskritiikki. Ehkä olisin tosiaan enemmän toivonut sitä, miten Södergran itse kuvailee elämäänsä ja enemmän hänen omia ajatuksiaan siitä, miten hän päätyi aiheisiin, joista kirjoitti runoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti