torstai 14. tammikuuta 2010

Kohti


Saimme Koljattimen kanssa joululahjaksi Juha Itkosen Kohti. Noh, reippaana tyttönä otin ja luin sen heti kun edellisestä kirjasta pääsin eroon.

Kohti on tarina särkyneestä perheestä ja perheenjäsenten ahdistuksesta. Isä, poika ja tytär, kaikilla on ongelmia ja kaikki tavallaan pakenevat jotain. Kaikista konkreettisimmin pakenee tytär, joka lähtee Thaimaahan ja jonka isä ja velipoika lähtevät hakemaan takaisin Suomeen. Kirjan idea on se, että matka Thaimaahan on vain taustakangas ihmisten ahdistuksen ja syvimpien tuntojen läpikäymiseen. Tai näin luulisin. Thaimaa ja tsunamin jäljet herättävät ihmisissä erilaisia tuntoja ja saavat kaikki herkistymään ja herättelemään itsessään piilossa olevia tunteita. Syyllisyyttä, katkeruutta, epätoivoa, inhoa, häpeää, vihaa ja lopulta rakkautta. Loppujen lopuksi päähenkilöiden elämään ehkä näkyy valonpilkahduksia ja pieni toivo läheisemmästä suhteesta toinen toiseen.

Tällaisia ajatuksia itselle tuli tästä kirjasta. Välillä kyllä vähän ihnotti, mutta toisaalta taas kirja imi mukanaan yllättävän hyvin. Kirjaa on kehuttu ja varsinkin Juha Itkonen on ollut aika paljon pinnalla. Tämän kirjan jälkeen voisin hyvin kuvitella lukevani muitakin Itkosen teoksia.

Ei kommentteja: