perjantai 22. tammikuuta 2010

Odysseus

Giljainin mainitsemien kielien lisäksi onnistuin bongaamaan lauseet Iiriä ja Hepreaa (tai niiksi niitä väitettiin).

Päällimmäiseksi mieleen jäi Odysseuksen päättävä Poldy Bloomin vaimon, Marionin tyrmäävä yksinpuhelu, joka kertoo kirjan päähenkilön(?) motiiveista ehkä enemmän, kuin edeltäneiden 670 sivun aikana ehti selvitä.

Niillä edeltävillä sivuilla Leopold remuaa, väittelee, viettelee, ihmettelee ja juopottelee itsensä läpi pitkän päivän Dublinissa. Minun nähdäkseni päähenkilöksi kirjassa nouseekin tuo päivä Leopold Bloomin sijaan. Samalla tosin kuvataan lähes koko L.Boomin elämäntarina takaumina, kuvitelmina ja näytelminä hänen itsensä, tovereidensa ja vaimonsa näkemänä.

Hämmentävää.

4 kommenttia:

jmi the aasi kirjoitti...

Ei voi muutakuin onnitella! Rankka urakka takana. niin sitä pitää!

Myy kirjoitti...

kirja, joka jää minulta ainiaaksi lukematta. Mielenkiinto ei tule riittämään noin montaa sataa sivua. Mutta onnea Palelle, on varmaan voittaja-(sy)filis.

Paves kirjoitti...

Hyvä huomio, että ei se L. Bloom mikään päähenkilö ollut, vaan päivä Dublinissa. Grattis!

Pellervo kirjoitti...

Olin jo vähällä livetä Joyce sulku-päätöksestäni, kun Stephen Dedaluksen Pariisin seikkailut uhkasivat olla Jokioisten kirjahyllyn ainut lukematon kirja, mutta onneksi löytyi toinenkin vaihtoehto.