maanantai 13. kesäkuuta 2011

Sovitus

Ian McEwanin kirjoista viimeisimpänä luin fanfaarien ja rumpujen pärinän saattelemana "Sovituksen".

Ihan hyvä kirja se oli. McEwan osaa vangita lukijansa ihailtavan suvereenisti onnettomien ihmiskohtaloiden pariin. Näkökulmien vaihtelu paljastaa pikku hiljaa tapahtumien todellisen laidan. Kirjan ensimmäinen osa on suorastaan suvereenisti kuvattu kertomus kahden ihmisen välille syttyneestä intohimosta ja rikoksesta, joka erottaa rakastavaiset pois toistensa luota.

Harmillisesti McEwan sortuu kikkailuihin ja pateettisuuteen. Teoksen rakenne ontuu. Kirja on ehdottomasti liian pitkä. Siirtyminen viime vuosisadan alusta vuosituhannen lopun muisteluihin on kömpelö ratkaisu, joka toki antaa mielenkiintoisen perspektiivin yli puoli vuosisataa sitten tapahtuneelle rikokselle. Hinta sille on kova. Ratkaisu vesittää tarinan jännitettä rankasti.

Sanoisin, että McEwanin teoksista "Lauantai" on onnistunein ja ehyin. "Amsterdamin" musta ja huikentelevainen tyyli viehättää myös, mutta siinäkin sorrutaan ylilyönteihin. Yllätyksiä en usko yllättävän maneerisen kirjoittajan enää tarjoavan.

Ei kommentteja: